A3531BBA-7991-4F7C-81D3-48FA0545ED06.jpg

Äidillä on ollut pitkä päivä töissä ja tyttö on sen ajan ollut mummin hoidossa. 
Yhteistä aikaa on kovin vähän. Tyttö odottaa, että äiti tulee. Ja, että matkalla kotiin kävellään merenrantoja pitkin. Hän rakastaa merta. Sen vaarallisuutta, seesteisyyttä, äärettömyyttä. Hän on kasvanut sen äärellä, leikkinyt sen rannoilla. Ottanut kiinni sen heittämistä suolaisista kyynelistä. Äiti ja tyttö ovat hassutelleet, haaveilleet, maalanneet taivaanrantaa yhdessä. He ovat olleet vapaita, aina sen hetken. 
 Tyttö tanssii äidin helmoissa. Parempaa paikkaa ei maailmasta löydy. Äidin lempeä ääni, lämpöiset kädet, pusut ja halaukset. Tyttö haluaa ne kaikki ja paistattelee äidin rakkaudessa. Meren kohina on musiikkia. Sen aallot lyö rauhallisesti rantaan. Se tekee  onnelliseksi. Meri tekee eläväksi. 
Äiti tuntee takaraivossa  tekemättömät työt kotona. Kireys on matkassa, eikä olisi aikaa turhille leikeille. Äiti yrittää olla kiltti ainokaiselleen. Yrittää niin kovasti. Mutta ei voi mitään sille, että ei pysty rentoutumaan täysin, kun on kiire kotiin. 
Tyttö ei ymmärrä. Haluaisi vielä rypeä ilta-auringon lämmössä. Haluaisi sen hetken kestävän. Tietää, kotiin mentäessä, äiti häviää. On samassa tilassa muttei hänen kanssaan. Aamulla aikaisin soi kello. Reppu on pakattu valmiiksi. Yhdessä kävellään tuttua katua, koputetaan tutulle ovelle. Äiti ottaa vielä syliin, kuiskaa korvaan: ole reipas, illalla nähdään.
Tyttö sulkee silmänsä, painaa päänsä äidin helmaan, takertuu käsillään jalkoihin. Kaipaus alkoi jo. Iltaan on pitkä aika. 
Mutta ilta tulee ja sitten tanssitaan. Kaipaus kaikkoaa. Hetkeksi. 

Otetaan aikakapseli. Matkataan  15 -vuotta eteenpäin. 
Äidillä on kaiken maailman aika. Äiti kaipaa. Äiti kaipaa ainokaistaan. Odottaa kylään. Odottaa, että kuulisi omastaan. Lapsella on koko maailma koettavana. On niin paljon muuta. On niin paljon enemmän. Nyt voi tanssia merten rannoilla. Ei tarvitse pyytää lupaa. Ei ole kiire. 
Voi tehdä sen niin kuin haluaa. Lapsen kaipauksen tilalle on tullut luottamus, luottamus siitä, että äiti on ja pysyy. Äiti on olemassa tyttöä varten. Äidin rakkautta ei pysty aika kuluttamaan. Sitä ei tuli nuole. Meri ei sitä siloita. 
Äiti odottaa. 
Sitä hetkeä, että tyttö tulee käymään ja tekee taas kaiken eläväksi. 
Tulee ja kertoo elämästään. Äiti odottaa, että saa olla lapsensa kanssa, saa vain ihastella ja ihmetellä kauneutta, mitä lapsessaan näkee. 
Äiti tietää, mitä tekee kun seuraavan kerran näkevät.  Hän kaappaa tyttärensä syvään halaukseen, pussaa poskelle ja kuiskaa korvaan: rakastan sinua lapseni. 

Aikakapseli. 
 Tytär on tullut katsomaan äitiään, joka makaa palvelutalon sängyssä. Iho on kuin ryppyinen silkkipaperi. Silmät vaivoin auki. Käsi kiinni kädessä ja suunnaton lämpö kulkee heidän välillään. Nyt on tyttären vuoro pitää huolta äidistään.  Näyttää kuvia yhteisistä hetkistä merenrannalla. 
Lapsi nousee äidin vierelle sänkyyn. Silittää hiuksia ja kuiskaa: ollaan äiti näin, vielä hetki!

Aika katoaa
Rakkaus ei
Aika muuttuu
Rakkaus ei

Me ollaan
ollaan aina oltu
yhdessä
Matkojen päässä
tässä hetkessä

Ollaan aina oltu
sitä ei muuta mikään